Kaupunkimessut Pori

Tavoite

Kaupunkimessujen tarkoitus on edistää yhteisöllisyyttä ja tapahtumallisuutta kaupunkikeskustassa luomalla uutta yhteistyötä julkisen sektorin, yritysten, kolmannen sektorin sekä kaupunkikeskustan tilojen omistajien välille. Kaupunkimessut luo uutta väliaikaiskäyttöön perustuvaa toimintaa Porin kaupunkikeskustaan, ja perusideana on, että tyhjät tilat ovat uuden ajan toimintakulttuurin keskeisin dynamo.

Messut pyrkii omalta osaltaan luomaan uusia mahdollisuuksia Porin keskustan elävöittämiseksi tapahtumallisuuden ja tilojen käytön edistämisen myötä. Tapahtumapilotin avulla pyritään löytämään uusia konsepteja sisätiloissa järjestettäville tapahtumille. Keskusta on tilojen osalta sirpaleinen ja Kaupunkimessut-kokeilulla pyritään löytämään uudenlaisia yhteistyö- ja tilankäyttömuotoja tilojen käyttöasteen nostamiseksi ja kaupunkikulttuurin edistämiseksi. Yhteistyötä ja uusia kokeiluja tarvitaan!

Miten tähän on tultu?

Messujen taustalla on Prizztech Oy:n toteuttama kansainvälinen UrbCitizenPower-hanke (2024-2028, rahoitus Interreg Europe), jossa tarkoituksena on luoda uusia toimintamalleja keskusta-alueen tapahtumallisuuden ja kansalaisyhteiskunnan edistämiseksi. Hanke on alkuvuodesta 2025 alkaen järjestänyt työpajoja, jossa keskustan tilannetta on pohdittu niin julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin edustajien kanssa.

Työryhmässä olivat mukana mm. Porispere Oy, Rapajööti ry, Prizztech Oy, Porin kaupungin kulttuuriyksikkö, Visit Pori, Promenadikeskus, Teljäntori, Porikorttelit ja Asema 44 ry. Kaupunkimessujen idea syntyi työryhmän kokouksissa, ja totesimme käytännön kokeilun olevan paras tapa aktivoida erilaisia toimijoita ja päästä eteenpäin.

Kaupunkimessujen toimintamalli

Kaupunkimessujen toimintamalli sisältää tilojen yhteiskäytön pelisäännöt, resurssien jakamisen periaatteet, avoimen ohjelmahaun periaatteet sekä erilaiset käytännön työkalut kuten järjestelmät tapahtumatietojen keräämistä ja kokonaisuuden kalenterointia varten.

Keskeistä Kaupunkimessuissa on jakamisen ja ovien avaamisen periaate. Mukana olevat tahot jakavat keskenään tapahtumaresursseja kuten messupöytiä, tuoleja, huonekasveja, valaistusta, infonäyttöjä tai vaikkapa jatkojohtoja. Näin voidaan yhdessä luoda matalan kynnyksen tapahtumatiloja, jotka sekä näyttävät että tuntuvat hyvältä ja jotka ovat tekijöidensä näköisiä. Niihin on kirjoitettu sisään yhteistyön ja yhteisen omistajuuden tarina.

Kukin tapahtumajärjestäjä vastaa oman tapahtumansa kuluista: esityksistä, puhujista, kuljetuksista, kaikesta mikä ei kuulu yhteisesti kerättäviin resursseihin. Jos tapahtumissa harjoitetaan myyntiä, niin silloin tapahtuman järjestäjä maksaa erikseen sovittavan korvauksen tilan käytöstä. Yleishyödylliset ja voittoa tavoittelemattomat tapahtumat voivat osallistua kokonaisuuteen joko antamalla jotain yhteisiin resursseihin tai tarjoamalla jotain muuta tapaa osallistua yhteiseen hankkeeseen. Tämä voi olla myös pientä työpanosta johonkin yhteisesti sovittuun asiaan. Nämä eivät kuitenkaan ole välttämättömiä kynnyskysymyksiä mukana oloon, vaan haluamme tällä tavalla kannustaa yhteistoimintaan.

Kukin tapahtumajärjestäjä vastaa myös oman tapahtumansa markkinoinnista omalle kohdeyleisölleen; vaikka Kaupunkimessut viestii kokonaisuudesta resurssiensa mukaan yleisölle, ei markkinointi ole vain messuorganisaation vastuulla. Monen toimijan toteuttaman viestinnän kautta saadaan parhaassa tapauksessa myös yleisöjä sekoittumaan keskenään.

Tyhjänä olevien tilojen omistajat hyötyvät kun tiloihin saadaan valot päälle ja paikalle erilaista mielenkiintoista väliaikaista toimintaa. Messut jättävät aina tilat parempaan kuntoon lähtiessä kuin tullessa: tyhjä tila saa markkinointia ja huomiota, tiloista on maksettu vähintään ylläpitokulut, ikkunat on pesty, joku seinä kenties maalattu. Pitkäaikaiset vuokralaiset ovat toki aina etusijalla ja messut väistävät jos tarvetta tulee.

Vuoden 2026 kokemukset ovat pohjana vuoden 2027 tapahtuman suunnittelussa.